Suomalaisen rahan 150. juhlavuoden kunniaksi suomalaisen rahan menneisyyden ratkaisevia vaiheita kuvaavat rahat on koottu 150-vuotta Jubileum -kokoelmaksi. Juhlakokoelman ”Suomalainen raha 150-vuotta” on ensimmäinen suomalaisesta kullasta valmistettu euromääräinen juhlaraha. Suomalaisen kullan tunnuksena juhlarahaan on lyöty poronsarvimerkki.

20 kopeekkaa on yksi viimeisistä Suomessa käytetyistä Venäjän rahoista

Joulukuussa 1859 Suomen senaatti anoi keisarilta lupaa omaan rahayksikköön todeten ruplan olevan liian suuri rahayksikkö Suomen kaltaiselle köyhälle maalle. Pienemmän rahayksikön hyödyllisyys ymmärrettiin Pietarissa ja senaatti sai tehtäväksi asian tarkemman selvittämisen.

Senaatin täysistunnossa 10. maaliskuuta 1860 päätettiin ehdottaa rahayksiköksi markkaa, joka olisi neljännesruplan arvoinen ja jakautuisi sataan penniin. Ehdotuksen perusteella keisari Aleksanteri II vahvisti uuden rahayksikön 4. huhtikuuta 1860. 150-vuotta Jubileum -kokoelman 20 kopeekkaa -hopearaha on viimeisiä Suomessa käytettyjä venäläisiä rahoja.

50 penniä on ensimmäisiä rahapajalla koskaan lyötyjä rahoja

Ensimmäiset hopeamarkat lyötiin rahapajalla 15.10.1864. 150-vuotta Jubileum -kokoelman 50 penniä -hopearaha on yksi ensimmäisistä rahapajalla lyödyistä rahoista.

Suomalaista metallirahaa vaihdettiin ensimmäistä kertaa yleisölle marraskuussa 1865, mikä aiheutti valtavan tungoksen Suomen Pankin pääkonttorin edustalle. Aluksi saatavilla oli vain kuparirahaa sekä hopeasta valmistettuja 25- ja 50-pennisiä. Täysipitoista hopearahaa, eli markkoja ja kaksimarkkasia laskettiin liikkeelle vasta 1.3.1866.