Hugo Alvar Henrik Aalto (3. 2 1898 – 11. 5 1976 ). Alvar Aalto on modernin arkkitehtuurin tärkeimpiä edustajia ja kansainvälisesti tunnetuin suomalainen arkkitehti. Hän on suunnitellut sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä rakennuksia.

Klassikoiden suunnittelija

Aalto tunnetaan funktionalistina, joka tähtäsi melko yksinkertaisiin, geometrisiin ja kauniisiin, mutta samalla toimiviin rakennuksiin.

Aallon suunnitteluperiaatteiden mukaisesti rakennusten sisustuksen tuli olla sopusoinnussa rakennuksen arkkitehtonisen tyylin kanssa. Aalto suunnitteli useita nykyään klassikoina pidettyjä huonekaluja ja kehitti niitä varten uusia puuntaivutusmenetelmiä.

Aalto perusti Jyväskylään arkkitehtitoimiston

Nuoren Aallon ura ei käynnistynyt pääkaupunkiseudulla odotetusti, joten hän palasi Jyväskylään ja perusti sinne arkkitehtitoimiston vuonna 1923.

Aalto palkkasi toimistoonsa arkkitehti, sisustus-, lasi- ja huonekalusuunnittelija Aino Marsion, jonka kanssa avioitui syksyllä 1924. Perhe muutti Turkuun, missä Aalto suunnitteli ensimmäisen merkkityönsä, Paimion parantolan (1932).

Vuonna 1933 Aallot muuttivat Helsinkiin, ja 1936 valmistui Aaltojen suunnittelema yhdistetty koti ja toimisto Munkkinimeen.

Myös Aallon toinen puoliso oli arkkitehti, Elissa Aalto. He avioituivat 1952.

Finlandia-talon suunnittelija

Aallon tunnetuimpia teoksia Suomessa ovat Villa Mairea (1938–40), Helsingin Finlandia-talo (1971), Kulttuuritalo (1952–58) ja Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1956–57), Rovaniemen asemakaava, Jyväskylän yliopiston päärakennus (1954–1956), Säynätsalon kunnantalo (1949–52) ja Teknillisen korkeakoulun kampusalue Espoon Otaniemessä (1949–66).

Aallon Suomen ulkopuolelle suunnittelemiin rakennuksiin kuuluvat muun muassa Viipurin kirjasto, opiskelija-asuntola MIT:ssä Bostonissa Yhdysvalloissa, asuintaloja Zürichissä Sveitsissä sekä Essenin oopperatalo Saksassa.

Aalto nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1955.