Viime vuosikymmenten luonnonkatastrofit ovat muistuttaneet luonnon haavoittuvaisuudesta myös Itämeren alueella. Itämeri vaatii kansainvälistä suojelua, sillä se on perusominaisuuksiensa vuoksi haavoittuvainen: lähes suljettu, matala ja kylmä murtovesiallas.

Itämeren ongelmat koskettavat kaikkia alueen maita. Itämerta ympäröivät Suomi, Ruotsi, Venäjä, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Liettua ja Latvia.

Kaunis meremme tarvitsee suojelua

Itämeren pahin uhka on typpi- ja fosforikuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja sen seurauksena syntyvä hapen puute syvänteissä. Rehevöityminen uhkaa meren eliöitä ja Itämeren ympärillä asuvien ihmisten toimeentuloa ja virkistystoimintaa. Myös laivaliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten voimakas kasvu on suuri uhka.

Ihminen on aiheuttanut sukupuuttoja ja muutoksia Itämeren eliökannoissa jo kivikaudella. Nykyään rasitamme Itämerta mm. maataloustuotannolla, yhdyskuntajätevesillä, fosfaattia sisältävillä pesuaineilla sekä roskaamalla. Itämerta on kuitenkin onnistuttu myös suojelemaan esimerkiksi puhdistamalla Pietarin alueen yhdyskuntajätevesiä.

Kolmas Eettinen juhlaraha

Yleisö valitsi Itämeren suojelu -juhlarahan aiheeksi kajaanilaisen taidelukiolaisen Essi Kuljun teoksen. Juhlaraha on kolmas raha Eettiset juhlarahat -sarjassa, jossa vuonna 2010 julkaistiin Lapset ja luovuus -juhlaraha ja vuonna 2009 Rauha ja turvallisuus -juhlaraha.

Itämeren suojelu -juhlarahan mukaan on pakattu aitoustodistus, jossa kerrotaan juhlarahan tarina ja tekniset tiedot. Aitoustodistuksen on allekirjoittanut Merikeskuksen johtaja, professori Mari Walls Suomen ympäristökeskuksesta sekä Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson.