Suomen Rahapajan perustamispäätöksestä ja suomalaisen rahan syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta vuonna 2010.

Juhlavuoden kunniaksi Suomen Rahapaja julkaisi kokoelman, joka sisältää kaikki kolme suomalaisesta kullasta valmistettua juhlarahaa: Suomen itsenäisyys 75 vuotta -kultarahan vuodelta 1992, Suomen itsenäisyys 80 vuotta -kultarahan vuodelta 1997 sekä Suomalainen raha 150 vuotta -kultarahan vuodelta 2010.

Kokoelman juhlarahojen poronsarvimerkki kertoo kullan kotimaisuudesta

Kaikkiin kokoelman juhlarahoihin on lyöty poronsarvimerkki suomalaisen kullan tunnuksena. Poronsarvimerkkiä alettiin käyttää vuonna 1992 kun haluttiin korostaa Suomen itsenäisyys 75 vuotta -kultarahan kotimaisuutta. Kullan löytöpaikka on merkitty myös menneinä vuosisatoina perinteisesti rahaan.

Rahakokoelmia valmistettiin vain 150 kappaletta. Kultarahat on pakattu vaahterapuiseen pakkaukseen ja kokoelman sertifikaatit ovat numeroituja. Suomalainen raha 150 vuotta ja Suomen itsenäisyys 80 vuotta -juhlarahat on suunnitellut kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Suomen itsenäisyys 75 vuotta -juhlarahan suunnittelija on Erkki Salmela.

Suomalaista kultaa on kaivettu ja huuhdottu vuodesta 1868 alkaen

Syyskesällä 1868 Suomen rahapajan johtajan Johan Condrad Lihrin johtama retkikunta teki Ivalonjoen varrelta merkittävän kultalöydön, jonka seurauksena sadat kullankaivajat ryntäsivät Suomen Lappiin. Suurin Suomesta löydetty kultahippu painaa 392,9 grammaa ja se löydettiin vuonna 1935.

Kultaa kaivetaan ja huuhdotaan edelleen Suomen pohjoisosissa. Nykyään Suomi on merkittävä kullantuottaja Euroopassa. Suomen tärkeimpiä kaivoksia ovat Huittisten Jokisivun kaivos ja Suurikuusikon kaivos Kittilässä.