Rauha on ihmisen luonnollinen olotila ja sota on siitä poikkeus. Rauhaa pidetään harmonian ja onnellisen elämän rakenneosana. Turvallisuus puolestaan antaa ihmiselle mahdollisuuden luottaa tulevaisuuteen.

Rauhan käsite voidaan jakaa negatiiviseen ja positiiviseen rauhaan. Negatiivinen rauha on sodan poissaoloa, ja positiivinen rauha on sotaan mahdollisesti johtavien rakenteellisten syiden poissaoloa.

Esimerkiksi ihmisoikeuksia sortava diktatuuri voi täyttää negatiivisen rauhan määritelmän (ei laajamittaista väkivaltaa), mutta ei positiivisen rauhan määritelmää, sillä rakenteellisesti diktatuuri on väkivaltainen.

Rauha ja turvallisuus syntyvät vasta, kun sodan lisäksi sekä välillinen että rakenteellinen väkivalta ovat poissa ihmisten elämästä.

Suomi on edistänyt rauhaa monin tavoin. Presidentti Martti Ahtisaari on käytännön rauhantyöstä palkittu muun muassa Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008. Ahtisaaren Nobel-palkintojuhlassa pitämän puheen tärkeä viesti oli: rauha on tahdon asia, kaikki kriisit voidaan ratkaista. Sota ei ole välttämätön tie kurjuudesta rauhaan ja turvallisuuteen. Rauhaa rakennettaessa on käännettävä katse menneestä kohti tulevaa, heti saatavista eduista kohti kestävää hyötyä; on ajateltava tulevia polvia enemmän kuin omaa etua. Rauhan asia ei voi lannistua väkivallan edessä, mutta rauhaa tukevien voimien on oltava hallittuja.

Eduskunnan täysistunnossa pitämässään puheessa Ahtisaari määritteli rauhaa seuraavasti: "Rauha on kuitenkin paljon enemmän kuin yhteiskunnallinen järjestys tai sodan puuttuminen. Rauha on levottomuuksien keskellä elävien ihmisten toinen kotimaa, josta voi saada voimaa. Se on mielentila, jossa ihminen voi vapautua toivottomuudesta. Rauha yltää jokaisen ihmisen sisimpään."