Ostoskori2012 Jääkiekon MM-kisat
2012 Leijonaohjelma
Juhlarahalautakunta
Juhlarahat
Kysy Kekkoselta
Maakuntarahat
Tuotesarjoittain Suomalaiset juhlarahat
Kansainväliset juhlarahat
Rahasarjat
Kahden euron erikoisrahat
Viiden euron erikoisjuhlarahat
Aiheittain Maakuntarahat
Kulttuuri
Urheilu
Tapahtumat
Ilmiöt
Henkilöt
Eettiset juhlarahat
Materiaaleittain Kultarahat
Hopearahat
Perusmetallirahat
Laadun mukaan Proof-laatuiset
BU-laatuiset
Julkaisuvuosittain
Satakuntalaisten ja käsitöiden ystävien raha. Satakunnan maakuntarahalla osoitetaan ylpeyttä yhdelle suomalaisen kulttuurin syntysijoista. Maakuntarahassa kuvataan pitsinnypläystä, joka on satoja vuosia vanha satakuntalainen perinne.
Satakunnassa on ollut asutusta ainakin 7000 vuoden ajan – ensimmäiset löydökset on ajoitettu Suomusjärven kulttuurin aikaan. Keskiajalla Satakunta oli oma hallinnollinen kokonaisuutensa.
Satakuntaan syntyi uusia kaupunkeja keskiajan kuluessa, kun Ulvila perustettiin vuonna 1365 ja Rauma vuonna 1442. Suomen herttua Juhana perusti Porin Satakunnan pääkaupungiksi vuonna 1558.
Kulttuurin ystävän Satakunta
Satakunnan maakunnan pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat muinaisjäännökset, jokilaaksojen vauraat viljelysmaisemat ja vanhat teollisuus- ja kartanoympäristöt. Maakunnassa säilyneet massiiviset hiidenkiukaat muistuttavat meitä elämästä pronssikaudella.
Satakunnan kulttuurialueet on huomioitu myös maailmanperintökohteissa. Puukaupunkialue Vanha Rauma ja Satakunnan pronssikautinen hautaröykkiöalue Sammallahdenmäki ovat kaksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta.
Pitsin nypläys on satakuntalaisten upea perinne
Satakunnan maakuntarahan tunnuspuolella kuvataan pitsin nypläystä eli pitsin kutomista. Pitsiä on nyplätty Suomessa keskiajalta alkaen. Kun ylellisyystavaroita oli saatavilla vähän, tehtiin pitsit pukujen koristeeksi itse.
Satoja vuosia vanha pitsin nypläys -perinne elää Satakunnassa edelleen esimerkiksi Rauman kesäisillä pitsiviikoilla.
Tekniset tiedot
Asiasanat |
||||||||||||||||||||
