Urho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha julkaistiin Suomen pitkäaikaisimman presidentin kunniaksi vuonna 1981, kun presidentti Kekkonen oli ollut virassaan 25 vuotta. Juhlarahalla muistettiin myös Kekkosen edellisvuoden 80-vuotispäivää.

Juhlarahasta julkistetaan samalla iPhone -matkapuhelimiin ladattava applikaatio, jossa rahan voi heittää virtuaalisesti ilmaan. Kuvanveistäjä Nina Ternon suunnitteleman juhlarahan symbolinen arvopuoli kuvaa kyntäjää parivaljakon vetämän auran perässä.

Kylmän sodan aikakauden presidentti

Urho Kekkosen presidenttivuodet 1956-1981 muistetaan aikana, jolloin tasapainoiltiin suurvaltojen välisen kylmän sodan keskellä. Poliittisesti tulenarkoina vuosina presidentti Kekkosen henkilökohtaiset suhteet Neuvostoliiton johtoon osoittautuivat Suomessa arvostetuiksi.

Kekkonen valittiin presidentiksi viiden pääministerikauden jälkeen vuonna 1956. Hän voitti vastaehdokas K.-A. Fagerholmin niukimmalla mahdollisella erolla äänin 151-149. Kekkonen valittiin tämän jälkeen vielä neljä kertaa presidentiksi ja hänen presidenttiytensä kesti aina vuoteen 1981 saakka. Virallisesti presidentti Kekkonen luopui virastaan 27. tammikuuta vuonna 1982 terveydellisistä syistä

Kohti puolueetonta Suomea

Suomen poliittiseen ilmapiiriin vaikuttaneita hetkiä olivat niin kutsutut yöpakkaset vuonna 1958, Berliinin muurin pystyttäminen Itä-Saksaan elokuussa 1961 ja noottikriisi lokakuussa vuonna 1961. Presidentti Kekkosen johdolla Suomessa pyrittiin puolueettoman sillanrakentajan rooliin idän ja lännen välille. Suomen puolueettomuusasema vahvistuikin lännessä 1960-luvun kuluessa. Kekkosen politiikka johdatti Suomen muun muassa vapaakauppasopimukseen Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa vuonna 1973.