Varsinais-Suomen maakunnalla on erityisen rikas keskiaikainen kulttuurinperintö. Varsinais-Suomen historiallisen maakunnan keskus Turun linna on ensimmäinen Suomeen rakennetuista linnoista. Varsinais-Suomessa sijaitsee myös yli puolet Suomen keskiajan kartanoista.

Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko lukeutuvat Suomen merkittävimpiin kirkkoarkkitehtuurisiin paikkoihin. Kuusiston linnan rauniot välittävät puolestaan kaikuja keskiaikaisesta Turun piispojen hallinto- ja turvapaikasta. Kuusiston piispanlinna rakennettiin keskiajalla Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi Kaarinaan Piikkiönlahden rannalle.

Koristeellisia kousia teetettiin uuden ajan alussa ylhäisaateliston häihin

Kousat eli koristeelliset puiset juomahaarikat olivat Varsinais-Suomen varhaisimpia vientituotteita. Lukuisia kousia vietiin 1500-luvulla Varsinais-Suomesta etenkin Ruotsiin. Varsinais-Suomen maakuntarahassa on kuvattuna kuusen juurakosta valmistettu Ruskon kousa. Ruskon kousa on ainoa Suomessa säilynyt juhlakousa ja se kuuluu Suomen kansallismuseon arvokkaimpiin esineisiin.

Vuosiluvuin ja aatelisvaakunoin varustettuja juhlakousia teetettiin varsinkin 1500-luvun alkupuolella ylhäisaateliston häihin. Ruskon kinkerikousaan on merkitty vuosiluku 1542.

Kinkerihaarikasta hörpittiin lukemisen opettelun ohella

Ruskon pitäjän Hujalan kylässä Ruskon juhlakousaa käytettiin 1800-luvulla kinkerihaarikkana. Kinkerit eli nykyistä rippikoulua vastaavat tapahtumat vakiintuivat Suomessa vuoden 1686 kirkkolain myötä.

Ennen yleistä oppivelvollisuutta lukukinkerit edistivät tärkeällä tavalla lukutaidon ja katekismuksen tuntemusta kansalaisten keskuudessa. Lukukinkerit järjestettiin useimmiten isoissa maataloissa, joissa oli uskonnollisen ohjelman lisäksi tarjolla esimerkiksi sahtia. Kinkereiden päätyttyä kousa vietiin juhlakulkueessa siihen taloon, missä seuraavat kinkerit pidettiin.