Viikinkiaika kesti Skandinaviassa noin vuodesta 800 vuoteen 1050. Viikingit tekivät kauppa-, tutkimus- ja valloitusretkiä sekä itään että länteen.

Sodankäynnin välineet

Aseet olivat vapaan miehen tunnus ja ne kuuluivat erottamattomasti juhla-asuun. Aseita käytettiin sekä sodankäyntiin että metsästykseen. Aseet seurasivat miestä läpi elämän ja yleensä hänet haudattiin niiden kanssa. Yleisimpiä hautalöydöistä tavattuja aseita ovat keihäs, kirves, väkipuukko, miekka ja kilpi.

Merimatka

Viikingit olivat taitavia laivanrakentajia ja merimiehiä sekä erinomaisia navigoimaan. Viikingit tekivät matkansa purjelaivoilla, joita voitiin myös soutaa. Kölin keksiminen teki viikingeistä lyömättömiä merenkävijöitä. Kölin ansiosta voitiin rakentaa leveitä, merikelpoisia laivoja, joiden syväys oli pieni. Ohjausairo oli kiinnitettynä laivan peräpäähän oikealle puolelle. Tästä syystä veneen oikeasta puolesta käytetään edelleen ruotsin kielestä peräisin olevaa nimitystä tyyrpuuri (styra=ohjata). Tyypillinen viikinkien sota-alus oli noin 30 metriä pitkä ja siihen mahtui 32 soutajaa.

Mytologia – viikinkien jumala Thor

Viikinkien mytologia ja uskonto oli hyvin moni-ilmeinen. Tunnettuja ovat muun muassa sodan jumala Odin, ukkosen jumala Thor ja hedelmällisyyden jumalatar Freija, sekä kaatuneiden sali Valhalla, jonne Odinin neidot, valkyyriat, johdattivat taistelussa kuolleet soturit.

Thor oli kansan keskuudessa hyvin suosittu jumala, koska hän suojeli maanviljelijöitä mytologisilta jättiläisiltä. Thorin ase oli Mjölner, valtava vasara, jota hän käytti surmatessaan jättiläisiä. Viikingit uskoivat, että Thor aiheutti Mjölnerillä ukkosmyrskyjä. Monet viikingit käyttivät vasaraa kuvaavaa kaulakorua.

Kotielämää – vaatteet ja korut

Viikinkiaikaan vaatteiden runsas koristelu osoitti niiden kantajan arvoa ja rikkautta. Naisten vaatetuksessa myös pukukorut näyttelivät merkittävää sijaa. Pronssiset, 1000-luvun paikkeilla myös hopeiset korut kertoivat käyttäjänsä vauraudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Emännästä ei varmasti erehdytty arkipäivänäkään, vaikkei tämä tällöin komeimpia korujaan käyttänyt. Vallan merkkinä naisilla oli vyöllään talon, aittojen ja hopeakirstun avaimet. Naisten hautaan laitettiin koruja ja taloustavaroita.