Vain 13-vuotiaana Pietariin oppipojaksi lähtenyt Henrik Wigström (1862-1923) toimi Fabergén johtavana kultaseppämestarina viimeiset 15 vuotta ennen Venäjän vallankumousta ja Fabergén kultasepänliikkeiden lopettamista.

Suomessa saadaan edelleen nauttia Wigströmin ajan kultaseppien mestarillisesta taidosta, sillä suomalaiset kultasepät palasivat Venäjän vallankumouksen jälkeen Pietarista kotimaahan ja opettivat ammattitaitonsa tuleville sukupolville. Vallankumouksen aikaan noin 20 prosenttia Pietarin kultasepistä oli suomalaisia.

Keisarillinen juhlaraha

Suomen Rahapajan Fabergé-rahassa kuvataan Wigströmin Venäjän keisariparille valmistamia kuuluisia pääsiäismunia.

Kultaseppien juhlarahan tunnuspuoli kuvaa keskeneräistä Fabergé-munaa ja kaiverrinta. Juhlaraha muistuttaa ”Kruunajaiset” -pääsiäismunasta, jonka keisari Nikolai II antoi lahjaksi puolisolleen Aleksandra Fjodorovnalle pääsiäisenä 13.4.1897. Henrik Wigström oli vastuussa munan valmistuksesta ja hänen signeerauksensa on tästä merkkinä munan kuoren sisäpuolella.

Juhlarahan arvopuoli kuvaa joutsenta, mikä muistuttaa toisesta Wigströmin ylellisestä taidonnäytteestä, Joutsen-pääsiäismunasta. Munan yllätyksenä on akvamariinijärvellä uiva platinasta, kullasta ja jalokivistä valmistettu joutsen.

Juhlarahan suunnittelija on suomalaisen yhden euronkin kansallisen puolen suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.

Osa eurooppalaista rahasarjaa

Suomi osallistuu Henrik Wigström ja eurooppalaiset taiteilijat -juhlarahalla eurooppalaisten rahapajojen julkaisemaan European Silver Star -juhlarahaohjelmaan. Euroopan maat ovat julkaisseet rahoja ohjelman mukaisesti yhteisellä teemalla vuodesta 2004 alkaen.