Juhlaraha lumoavalle Lapille. Suomen pohjoisin maakunta Lappi tunnetaan ympäri maailman vaikuttavasta luonnostaan ja kiehtovista perinteistään. Juhlarahaan on ikuistettu Lapin pitkäaikaisimpien asukkaiden, saamelaisten, mytologiaa.
Lapin historialliseen maakuntaan luetaan Lapin nykymaakunnan pohjoisosat: Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoen kunnat.
Nykyään Lapin maakuntaan kuuluu myös Peräpohjola, joka vielä historiallisten maakuntien aikaan katsottiin osaksi Pohjanmaata.
Lapista osa Suomea
Lappi oli viimeinen maa, jonka suomalaiset asuttivat. Alueelle muutti suomalaisia 1550-luvulta lähtien, kun kuningas Kustaa Vaasa tahtoi saada maansa erämaat asutetuiksi. 1590-luvulla Ala- ja Ylitorniolla asuikin jo 350 suomalaista.
Saamelaiset asuivat Lapissa jo kauan ennen suomalaisten tuloa. Saamelaiset ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat Pohjois-Fennoskandian heti jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.
Maakuntarahalla kunnioitetaan saamelaisuutta
Lapin maakuntarahassa muistetaan Lapin pitkäaikaisimpia asukkaita. Maakuntaraha kuvaa shamaanin rumpua, joka oli saamelaisten tietäjän eeppisen laulannan ja mielen avain. Sen avulla shamaani ennusti suvun onnen ja paransi potilaansa.
Rumpu kuvasti elämää ja koko maailmankaikkeutta nykyisessä, menneessä ja tulevassa ajassa. Rumpukapula saatiin usein poronsarvesta.
Tilaa Lapin maakuntaraha myös kiillottamattomana 10 kpl rahapussissa! Lue lisää tästä.
Tekniset tiedot
AsiasanatLehdistökuvat |
||||||||||||||||||||
