Kolikko vuonna 2020 – energiaa keräävä ja ripustettava?

Suomen Rahapaja juhli merkkivuotta keväällä Käteisen rahan tulevaisuus-juhlaseminaarissa. Seminaarin avasi Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Maarit Aarni-Sirviö. ”Juhlistamme vuotta monen eri tavoin. Tärkeimpänä tapahtumana on oman verkkokaupan avaaminen tänään. Lokakuussa avaamme Heurekaan kolikkojen valmistamisesta kertovan näyttelyn”, sanoo Aarni-Sirviö.

Kolikko on pysynyt samanlaisena tuhansia vuosia. Juhlaseminaarissa Aalto-yliopiston opiskelijat esittelivät suunnittelemansa ja toteuttamansa vuoden 2020 kolikon. Projektissa opiskelijat pohtivat, miten esimerkiksi ekologisuus, globalisaatio, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys voisivat näkyä kolikon eri käyttötarkoituksissa ja sen muodoissa sekä materiaaleissa. Tulevaisuuden kolikko muiden muassa kerää ja tallettaa energiaa. Vuoden 2020 kuluttajien tarpeisiin vastannee myös kolikossa oleva aukko, joka mahdollistaa kolikon ripustamisen. Opiskelijaryhmä toteutti kolikkomallin osana Aalto-yliopiston materiaalitekniikan kurssia, jossa opiskelijat harjoittelevat projektinhallintataitojaan. Suomen Rahapaja rahoitti projektin yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

Kolikon tulevaisuutta muovikorttien kansoittamassa maailmassa seminaarissa pohti Holger Ziegler. Vaikka rahaa liikkuu sähköisesti paljon, näkee Ziegler kuitenkin kolikot ja käteisen rahan käytännöllisinä ihmisten arjessa myös tulevaisuudessa. Holger Ziegler on saksalaisen älykortteja valmistavan yrityksen Giesecke & Devrient johtaja.

Suomen Rahapaja Oy on yksi Euroopan suurimmista käyttö- ja keräilyrahojen valmistajista. Kunniamerkkien ja mitalien valmistajana se on Pohjoismaiden suurin. Suomen Rahapajalla on asiakkaita maailmanlaajuisesti – yhtiö vie tuotteitaan lähes 40 maahan. Konsernin liikevaihto on 89 Meur ja henkilöstöä keskimäärin 250. Suomen Rahapaja-konserni omistaa kokonaan Ruotsin rahapaja Ab Myntverketin sekä puolet norjalaisesta Det Norske Myntverketistä ja Nordic Monetasta. Nordic Monetalla on tytäryhtiöt Tanskassa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Suomeen perustettiin rahapaja Venäjän keisarin päätöksellä huhtikuun 19. päivänä vuonna 1860. Senaatin päätöksellä rahapaja sijoitettiin Helsingin Katajanokalle. Rahapajan ensimmäinen liikkeelle laskettu tuote oli Lea Ahlbornin suunnittelema vuosien 1863–64 valtiopäivien muistomitali, joka lyötiin keisarin määräyksestä talonpoikaissäädyn ansioituneiden jäsenten palkitsemiseksi.

Lisätietoja: Henna Karjalainen, viestintäpäällikkö, henna.karjalainen(at)mint.fi, +358 50 575 9197

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen puhe.

Lisätietoa Aalto-yliopiston projektista.

Suomen Rahapaja Oy on Pohjoismaiden ja Baltian johtava rahapaja. Se suunnittelee, markkinoi ja lyö rahaa. Yhtiön omistaa Suomen valtio.

Yhtiössä on kaksi liiketoimintayksikköä: Käyttörahat ja Keräilytuotteet. Suomen Rahapaja valmistaa metallisia käyttörahoja, juhla- ja erikoisrahoja, rahasarjoja, mitaleja, kunniamerkkejä ja koruja. Konsernissa on noin 250 työntekijää ja vientiä on lähes 40 maahan. Vuonna 2010 tulee kuluneeksi 150 vuotta, kun yhtiö perustettiin keisari Aleksanteri II:n päätöksellä. Juhlavuoden aikana Suomen Rahapaja julkistaa viisi uutta juhlarahaa, avaa huhtikuussa verkkokaupan ja lokakuussa suomalaisilla on mahdollisuus tutustua kolikoiden valmistamiseen Heurekassa avautuvassa näyttelyssä. Lisää tietoa juhlavuoden tapahtumista löytyy sivustoltamme osoitteesta www.suomenrahapaja.fi