Historia

1860 Rahapajan perustaminen

Keisari Aleksanteri II:n manifesti 4.4.1860, jolla vahvistettiin markka Suomen rahayksiköksi. Avaa suurempana (pdf, 0,6 Mt)

Rahapaja perustettiin keisarin päätöksellä huhtikuun 19. päivänä 1860 ja senaatin päätöksellä rahapaja sijoitettiin Helsingin Katajanokalle. Mallia itse rakennukselle sekä tarvittavalle laitteistolle haettiin Saksasta.

1863 Ensimmäiset rahaleimasimet

Ruotsin rahapajan kaivertaja Lea Ahlborn valmisti Suomen rahapajan tilauksesta ensimmäiset rahaleimasimet, kolikoiden piirustukset oli valmistanut heraldinen taiteilija Aleksander Fadejev.

1864 Tuotanto alkaa

Hopeamarkka vuodelta 1864.

Rahapaja pääsi aloittamaan toimintansa elokuussa 1864 ja ensimmäiset markat, jotka oli valmistettu hopeasta, lyötiin 15. lokakuuta 1864. Ensimmäinen, lähinnä symbolinen rahalähetys toimitettiin Suomen Pankkiin 25.10.1864. Lähetys sisälsi 30 000 kappaletta kuparista valmistettuja yhden pennin rahoja.

1865 Ensimmäinen liikkeelle laskettu tuote

Valtiopäivien muistomitali vuodelta 1865.

Rahapajan ensimmäinen liikkeelle laskettu tuote oli Lea Ahlbornin suunnittelema vuosien 1863–64 valtiopäivien muistomitali, joka lyötiin keisarin määräyksestä talonpoikaissäädyn ansioituneiden jäsenten palkitsemiseksi. Muistomitalia lyötiin lisäksi 1500 pronssista kappaletta, joista osa myytiin yleisölle.

1878 Ensimmäiset kultakolikot

Kultainen 20 markan raha vuodelta 1878.

Suomen liityttyä kultakantaan lyötiin ensimmäiset kultakolikot, arvoiltaan 10 ja 20 markkaa.

1918 Leijona korvaa kotkan

Viiden pennin raha vuodelta 1918.

Itsenäistyneen Suomen rahojen etusivulla leijonavaakuna korvasi Venäjän kaksoiskotkan ja takasivun arvomerkinnän ympärillä tammenlehvät vaihtuivat Suomen elinkeinoelämää kuvaaviin viljantähkiin ja havupuunoksiin.

1951 Olympiaraha

Olympiaraha vuodelta 1951.

Vuonna 1951 lyötiin Helsingin vuoden 1952 olympialaisia varten juhlaraha, joka oli maailman ensimmäinen olympiaraha. Olympiaraha käynnisti Suomen Rahapajan juhlarahatuotannon, joka on nykyään tärkeä osa yhtiön toimintaa.

1963 Rahauudistus

Rahauudistuksen jälkeinen markan raha vuodelta 1964.

Vuoden 1963 rahauudistuksessa käyttöön otetut uudet kolikot ja setelit olivat muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta muuten samanlaisia kuin entisetkin, mutta niihin oli arvo merkitty uusina yksikköinä: uusi 50 pennin kolikko oli muuten samanlainen kuin entinen 50-markkanen, mutta siinä luki "50 penniä".

1972 Viiden markan kolikko

Viiden markan raha vuodelta 1972.

Uudessa viiden markan kolikossa oli vaakunan sijaan täysin uusi Suomi-symboli: jäänmurtaja. Kolikon suunnittelija kertoo pyrkineensä Suomi-kuvan muuttamiseen pois virsu-Suomesta.

1993 Bi-metallikolikko

Kymmenen markan kaksoismetalliraha vuodelta 1993.

Suomen ensimmäinen kahdesta eri metallista lyöty bi-metallikolikko laskettiin liikkeeseen vuonna 1993. Kymmenen markan kolikossa reuna oli kuparinikkeliä ja keskiosa alumiinipronssia.

1993 Suomen Rahapajasta tulee osakeyhtiö

1998 Eurojen valmistus alkaa

Yhden euron rahan yhteinen arvopuoli.

Suomen Rahapaja osallistui aktiivisesti uusien eurokolikoiden suunnitteluun. Uusien kolikoiden valmistus alkoi syksyllä 1998 ja ensimmäiset eurokolikot leimattiin 1999.

2001 Suomen Rahapaja laajenee

Myntverket – Ruotsin rahapaja.

Suomen Rahapaja ostaa AB Myntverketin Ruotsin keskuspankilta.

2002 Eurot käyttöön

Yhden euron rahan kansallinen puoli.

Ensimmäiset euromääräiset kolikot ja setelit tulivat käyttöön yhtä aikaa kaikissa kahdessatoista euromaassa. Suomen Rahapaja on valmistanut useamman maan eurokolikoita kuin mikään muu rahapaja. Suomen Rahapaja on tehnyt Suomen lisäksi viiden maan eurokolikot: Kreikan, Luxemburgin, Slovenian, Kyproksen, ja Irlannin.

2003 Suomen Rahapaja laajenee lisää

Det Norske Myntverket – Norjan rahapaja.

Suomen Rahapaja hankki omistukseensa puolet Norjan rahapajan osakkeista.

2007 Kolikkopäivitys

Laajentunutta EU:ta paremmin vastaava kartta euron rahan arvopuolella.

Vuonna 2007 eurokolikoiden ulkoasu muuttui hiukan. Päivityksessä kolikoiden kansallisille puolille lisättiin maan nimi tai nimen lyhenne. Kolikoiden yhteiselle puolelle päivitettiin Euroopan unionin kartta.