Tästä se alkaa

Juhlaraha lyödään merkittävän henkilön tai tapahtuman kunniaksi. Juhlarahat on tarkoitettu keräily- tai muistoesineiksi, mutta ne käyvät myös nimellisarvonsa mukaisiksi maksuvälineiksi. Juhlarahojen myyntihinta on yleensä korkeampi kuin niiden nimellisarvo. Siksi ne eivät juuri näy maksuliikenteessä, vaan päätyvät suoraan keräilijöille.

Suomalaisia juhlarahoja on lyöty aiheeltaan yli 60 erilaista. Suomen Rahapaja on muun muassa aloittanut olympiarahojen lyömisen perinteen. Ensimmäinen olympialaisten juhlaraha tehtiin Helsingin vuoden 1952 kisojen kunniaksi.

Juhlarahojen ja muiden numismaattisten tuotteiden kehittäminen on monen ammattilaisen osaamisen summa. Siihen tarvitaan taiteellista näkemystä, metallialan osaajien ammattitaitoa ja markkinointitaitojakin.

Juhlarahaa tekee monta eri alan ammattilaista taiteilijasta metallimieheen. Käyttörahat (eurot) kulkevat Suomen Rahapajassa kuin tehtaassa, koneelta toiselle, mutta juhlarahaa käsitellään käsin monessa työvaiheessa. Seuraavilla sivuilla kerrotaan juhlarahojen tekemisen vaiheista. Useimmissa kuvissa tehdään Rauha ja turvallisuus -juhlarahaa, joka julkaistiin syksyllä 2009.