Eurojen ulkoasu

Kaikille euroalueen metallirahoille yhteisen unionia symboloivan arvopuolen on suunnitellut Luc Luycx Belgian rahapajasta vuonna 1996. Vuoden 2007 uudistuksessa kolikoiden kartat muutettiin kuvaamaan koko Eurooppaa pelkkien euromaiden sijasta. Sentin, kahden ja viiden sentin kolikot jäivät ennalleen.

Kaikki kahdeksan eurometallirahaa ovat erikokoisia, eripainoisia ja erivärisiä. Metalli vaihtelee kolikoiden mukaan. Rahasarjojen peräkkäisten kolikoiden syrjät ovat erilaiset. Euron ja kahden euron kolikko on valmistetty kaksoimetallista. Tähän on monta käytännöllistä syytä. Rahojen erottaminen toisistaan on nyt helpompaa muun muassa näkövammaisille. Kyse on myös turvallisuudesta. Kaksoismetallisten kolikoiden väärentäminen on vaikeaa. Samoin kahden euron kolikon reunateksti vaikeuttaa väärentämistä.

Eurot kelpuutetaan maksuvälineeksi varsinaisen euroalueen ulkopuolellakin. Monaco, San Marino, Vatikaani ja Andorra käyttävät euroja. Eurot käyvät myös Montenegrossa ja YK:n hallitsemassa Kosovossa.

Kahden euron erikoisrahat

Euromaat ovat vuodesta 2004 lähtien saaneet laskea liikkeeseen kahden euron erikoisrahan merkittävän tapahtuman tai henkilön kunniaksi. Erikoiseuron arvopuoli on samanlainen kuin tavallinen kolikko, juhlakuva on kansallisella puolella.

Suomi on juhlistanut erikoisrahalla muun muassa YK:n syntyä, yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sekä ihmisoikeuksien julistuksen merkkipäivää. Viime vuonna Suomen erikoisrahan teema oli 200 vuotta autonomiaa. Merkkivuosi 1809 -niminen kolikko laskettiin liikkeelle 23.10.2009.

Rahojen lyöntimäärät vaihtelevat suuresti. Saksassa erikoiseuroja lyödään jopa 30 miljoonaa, pienessä San Marinossa 130 000 kappaletta. Suomen erikoiseuroja on lyöty 1,5-2,5 miljoonaa kappaletta kutakin. Merkkivuosi 1809 -kolikkoa lyötiin 1,6 miljoonaa kappaletta.

Rahapajan tunnus

Eurokolikoissa on pienellä valmistajarahapajan tunnus. Sitä kutsutaan myös rahamestarin tunnukseksi. Suomen Rahapaja löi pitkään kolikoihin rahapajan johtajan sukunimen ensimmäisen kirjaimen, esimerkiksi vuosien 1999-2007 euroissa on M-kirjain, koska rahapajan johtajana toimi silloin Raimo Makkonen. Nykyään kolikoihin lyödään Suomen Rahapajan logo. Vuonna 2007 kolikoiden kansallisiin puoliin lisättiin maan nimi tai nimen lyhenne. Suomen osalta tämä tarkoittaa pientä FI-tekstiä. Eurokolikoiden yhteisellä puolella on kaksi pientä L-kirjainta. Ne ovat Luc Luycxin nimikirjaimet.