Markan muistoraha




Markan muistoraha lyötiin vuonna 2001 markka-ajan päättymisen kunniaksi. Kultarahan tunnuspuolella on vaakunaleijona ja arvopuolella tyylitelty puun runko ja juurakko. Markka sai kultaisen ja kuparinikkelisen juhlarahan.

Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään, rahayksiköksi tuli rupla. Venäjän setelien ohella Suomessa käytettiin edelleen yleisesti Ruotsin rahaa, kunnes ns. raharealisaatio vuodesta 1840 alkaen vakiinnutti hopearuplan aseman maan päärahana. Krimin sodan (1853–56) aikana Venäjä joutui irtautumaan hopeakannasta.

Ruplasta omaan markkaan

Joulukuussa 1859 senaatti anoi keisarilta lupaa omaan rahayksikköön todeten ruplan olevan liian suuri rahayksikkö Suomen kaltaiselle köyhälle maalle. Pienemmän rahayksikön hyödyllisyys ymmärrettiin Pietarissakin ja senaatti sai tehtäväksi asian tarkemman selvittämisen.

Senaatin täysistunnossa 10. maaliskuuta 1860 tehtiin päätös, että rahayksiköksi ehdotetaan markkaa, joka olisi neljännesruplan arvoinen ja jakautuisi sataan penniin.

Rahayksikön nimeä perusteltiin muun muassa siten, että se on vanhin Suomessa tunnettu rahaa merkitsevä sana, alkuaan keskiaikaisen painoyksikön nimitys. Ehdotuksen perusteella keisari Aleksanteri II vahvisti uuden rahayksikön 4. huhtikuuta 1860.

Suomen rahajärjestelmästä lopullisesti itsenäinen

Markka sidottiin hopeakantaan vuonna 1865. Venäjällä hanke hopeakantaan palaamisesta raukesi, joten seurauksena oli maiden rahajärjestelmien tahaton irrottautuminen toisistaan. Suomi siirtyi kultakantaan vuoden 1878 alusta alkaen, mikä merkitsi Suomen rahajärjestelmän lopullista itsenäistymistä.

Venäjä siirtyi kultakantaan vasta vuonna 1897. Suomi irtautui kultakannasta ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman inflaation vuoksi 1915. Toinen kultakanta kesti vuodesta 1926 vuoteen 1931.

Uudenvuodenpäivänä 1946 suoritettiin ns. setelinleikkaus, jossa liikkeellä olevien 500, 1000 ja 5000 markan seteleiden arvot puolitettiin kertarysäyksellä. Setelit oli leikattava keskeltä kahtia. Vasen puolisko oli käypää rahaa, mutta puolesta arvosta. Oikea puolisko oli toimitettava pankkien kautta valtiolle pakkolainaksi.

Uusi markka ja uusi euro

Vuoden 1963 alusta voimaan tulleen rahauudistuksen mukaisesti markka korvattiin uudella markalla, joka oli arvoltaan 100 vanhaa markkaa. Siirtymävaiheessa ja pitkään sen jälkeenkin uudesta markasta käytettiin tarvittaessa selventävää nimitystä nykymarkka ja lyhennettä nmk. Entisen markan selventävä nimitys oli vanha markka ja lyhenne vmk.

1. tammikuuta 1999 Suomen markka liittyi Euroopan unionin yhteisvaluutta euroon ja lakkasi siten käytännössä olemasta itsenäisenä valuuttana. Yksi euro vastasi 5,94573 markkaa. Vuoden 2002 alussa laskettiin liikkeelle ensimmäiset euromääräiset kolikot ja setelit. Yhteiskäyttö markkojen kanssa kesti kaksi kuukautta ja markkamääräisten rahojen käyttö päättyi 28.2.2002.


Tuote on loppuunmyyty

Nimellisarvo1 mk
MetalliAu750
Halkaisija22 mm
Paino8,6 g
LaatuProof
Vuosileima2001
Lyöntimäärä55 000 (proof)
SuunnittelijaReijo Paavilainen
Julkaisupäivä1.1.2001
Kerro kaverille

Kerro kaverille