Tykkää Suomen Rahapajan juhlarahoista

Valtiovarainministeriö laskee liikkeelle vuoden ensimmäisen erikoiskakkosen 4.9.2013

Eduskunnan juhlavuotta juhlistetaan kahden euron erikoisrahalla ja kultakolikoilla

Valtiovarainministeriö omistaa vuoden 2013 ensimmäisen erikoiskakkosen sekä vuoden ainoan kultarahan vuoden 1863 valtiopäiville, jotka olivat alku säännölliselle valtiopäivätoiminnalle ja demokraattiselle Suomelle. Erikoiskakkonen lasketaan liikkeelle 4.9. ja kultaraha 17.9.

Miljoona erikoiskakkosta suomalaisten kukkaroihin

Kukin euroja käyttävä maa saa laskea liikkeeseen kaksi kertaa vuodessa kahden euron erikoisrahan, jotka ovat laillisia maksuvälineitä kaikissa euromaissa. Erikoiskakkosen arvopuoli on samanlainen kuin tavallisessa käyttörahassa, teemakuva on kansallisella puolella. Vuoden 1863 valtiopäiville omistetun kahden euron erikoisrahan kansallista puolta kuvittaa vuosiluku 1863 ja siitä kasvava verso, joka symboloi kansanvallan alkua ja maamme kehitystä.

Valtiopäivät 1863 -erikoiskakkosen kokonaislyöntimäärä on miljoona kappaletta. Suurin osa lyöntimäärästä päätyy normaaliin rahakiertoon, mutta kiertämättömiä kolikoita voi ostaa Suomen Rahapajan verkkokaupasta ja jälleenmyyjiltä. Aiemmasta poiketen liikepankit eivät enää myy kahden euron erikoisrahoja.

200 uniikkia kultarahaa

Sadan euron nimellisarvoisia kultakolikoita lyödään 6000 kappaletta, joista 200 on numeroitu. 200 kultarahaa numeroidaan lyömällä juokseva järjestysluku kolikon syrjään. Kultakolikon arvopuolen kruunu ja raottuva verho kuvaavat Venäjän keisarin valtaa, ja tunnuspuolen pykälämerkki kansanvallan alkua. Rahan on suunnitellut Reijo Paavilainen.

Valtiopäivät 1863 olivat valon ajan alku

Monen suomalaisen historialliseen muistiin on painunut vuosiluku 1809 ja tuolloin järjestetyt Porvoon valtiopäivät. Harvempi kuitenkaan muistaa, että seuraavat valtiopäivät pidettiin vasta yli 50 vuotta myöhemmin. Demokraattiselle Suomelle vuoden 1863 valtiopäivillä oli valtava merkitys, sillä niistä alkoi maamme säännöllinen valtiopäivätoiminta.  Tuon vuoden jälkeen suomalaisilla oli vakiintunut mahdollisuus vaikuttaa oman maansa asioihin ja kehitykseen. Ensimmäistä kertaa valtiopäiväasiakirjat olivat myös suomen kielellä, ja lehdistö sai kirjoittaa valtiopäiväasioista.

 

Lisätietoja:

Laura Helle
Viestintä- ja markkinointisuunnittelija
Suomen Rahapaja  
laura.helle(at)mint.fi 

Suomen Rahapaja Oyon euroalueen vahvin rahapaja, joka omistaa sataprosenttisesti Saxonia Eurocoin GmbH:n Saksassa ja puolet Det Norske Myntverketistä Norjassa. Suomen Rahapaja suunnittelee, markkinoi ja lyö rahaa. Yhtiön omistaa Suomen valtio. Suomen Rahapaja valmistaa metallisia käyttörahoja, juhla- ja erikoisrahoja ja rahasarjoja. Suomalaisilla on mahdollisuus tutustua kolikoiden valmistamiseen tiedekeskus Heurekassa Kolikon tie -näyttelyssä. Lisää tietoa vuoden 2013 tapahtumista www.suomenrahapaja.fi